
YHDISTYS HISTORIA OMINAISUUDET VILLA INFO&LINKIT ARKISTO |
|
|
|
OMINAISUUDET |
|
Tunnuspiirteet ja ulkonäkö |
 |
Suomenlammas on luonteeltaan eloisa
ja valpas. Sen laumavaisto on erityisen vahva.
• Lampaita on erivärisiä; valkoisia, ruskeita ja mustia.
• Suomenlampaan pää ja
jalat ovat sileän, pehmeän
karvan peittämiä. Sillä voi
olla pieni villan muodostama otsatukka,
mutta ei sarvia.
• Suomenlammasuuhi painaa 65 – 75
kg.
• Suomenlammaspässi painaa
85 – 105 kg.
• Syntyessään suomenlammaskaritsa
painaa keskimäärin 3,0 kg. |
|
|
|
|
|
|
Tuotanto-ominaisuudet |
|
1) Lisääntymiskyky
Suomenlampaan lisääntymiskyky on monilta osin ylivertainen verrattuna
muihin lammasrotuihin.
Lisääntymiskykyyn lasketaan:
Varhainen sukukypsyys
• Suomenlammasuuhikaritsat voidaan astuttaa jo 7 – 8 kuukauden iässä.
• Rajoittavana tekijänä on vain uuhikaritsan koko. Paino suositus
on noin 50 kg.
• Suomenlammaspässit tulevat sukukypsiksi jo 4 kuukauden iässä.
• Suomenlammaspässit ovat erittäin aktiivisia.
• Kivesten paino suhteessa elopainoon on suurempi kuin muilla roduilla.
• Tiinehdyttämiskyky on hyvä.
• Suomenlammaspässin sperman laatuominaisuudet ovat erinomaiset: Runsaasti
siittiöitä ja hyvä liikkuvuus.
Vuoden ajasta riippumaton
karitsointi eli pitkä astutuskausi
Monilla tunnetuilla lammasroduilla kiima
esiintyy vain syksyisin, muutaman kuukauden
ajan. Niitä on siis mahdoton saada
karitsoimaan muulloin kuin keväällä.
• Suomenlammas voidaan saada karitsoimaan
lähes kaikkina vuoden aikoina.
• Kiima on pitkä ja se esiintyy
usein myös imetyskaudella.
• Vierotuksen jälkeen kiima tulee
nopeammin kuin muilla roduilla, vieroituksen
ajankohdalla ei ole vaikutusta.
Suuri kerralla irtoavien
munasolujen lukumäärä
• Suomenlampaalla irtoaa kerralla enemmän
munasoluja.
• Hedelmöittyneiden munasolujen
eloonjäänti on hyvä.
Suuri kohtukapasiteetti
• Suomenlampaan kohtu pystyy mukautumaan
useamman karitsan tiineyden ylläpitämiseen.
• Luo mahdollisuudet täysiaikaisten,
elinvoimaisten karitsoiden syntymiselle.
Hyvä tiinehtyvyys
• Mahoiksi jää vain 1 – 2
% kaksivuotiaista ja sitä vanhemmista
astutetuista uuhista, osuus on tavallista
pienempi.
Tiheät karitsoinnit
• Suomenlampaalla on kyky karitsoida
tiheämmin kuin kerran vuodessa, jopa
alle puolen vuoden välein.
• Joka kahdeksas kuukausi tapahtuva
karitsointi on täysin mahdollinen.
• Tällä ominaisuudella saavutetaan
teuraskaritsoiden ympärivuotinen tuotanto.
Suuret vuonueet
Vain harvojen lammasrotujen uuhet tuottavat
keskimäärin yli kaksi karitsaa.
• Suomenlammasuuhi saa kerralla keskimäärin
kolme karitsaa.
• Ykkösiä karitsueista on
10 %, kakkosia ja kolmosia kumpiakin n. 40
%, nelosia 10 % ja viitosia 2 %.
• Karitsoiden lukumäärä lisääntyy
aina uuhen viidenteen ikävuoteen saakka.
• Uuhen ylläpitokustannus on pieni
tuotettua karitsanlihakiloa kohti, koska
1) uuhet alkavat tuottaa säännöllisesti
jo yhden vuoden iässä
2) yhtä uuhta kohti saadaan useampia
karitsoita
3) uuhien tuotantoikä on pitkä,
joten elinikäistuotos muodostuu suureksi
• Suuret vuonueet mahdollistavat myös
perinnöllisen edistymisen tehokkaan
seurannan halutuilla eri osa-alueilla. Emo-ominaisuudet
• Suomenlammasuuhen lantiorakenne on edullinen vuonimiselle. Sillä on
leveä lantio.
• Emon hyvällä kyvyllä synnyttää ja kasvattaa karitsansa
on suuri merkitys karitsojen eloonjääntiin.
• Uuhien äidillisyys on todettu useissa tutkimuksissa hyväksi.
• Suomenlampaan maidontuotantokyky on riittävä. |


|
|
|
|
|
|
|
2) Lihantuotanto-ominaisuudet
• Voidaan kasvattaa menestyksekkäästi eri menetelmillä, intensiivisestä kasvatuksesta
luomutuotantoon.
• Ruokinnassa voidaan käyttää korkeaa väkirehuastetta,
koska suomenlammaskaritsa ei rasvoitu yhtä nopeasti kuin liharotuiset karitsat.
• Runsaalla väkirehuruokinnalla on mahdollista saavuttaa 350 g päiväkasvu,
jolloin teuraskypsyys saavutetaan 5,5 kuukaudessa. Teuraspaino on tällöin
noin 25 kg ja teurasluokitus O 2 (EUROP-luokitus).
• Karitsojen laidunruokinnassa hyödynnetään suomenlampaan
hyvä karkearehunkäyttökyky, ominaisuus laiduntaa monipuolisilla
alueilla sekä taloudellisuus. Laidunruokinta tukee eläimen luonnollista
käyttäytymistä.
• Karitsoiden kasvu keskimäärin 211 g/pv, teuraspaino 18,0 kg,
luokitus O 2 (Tuotantoseurantatulokset vuodelta 2005).
• Rasva kerääntyy sisäelinten ympärille, ei lihakseen
(ei marmoroidu).
• Rasva on helposti poistettavissa.
• Suomenlampaisiin perustuvalla tuotannolla on mahdollisuus tuottaa markkinoille
ympäri vuoden tuoretta karitsanlihaa.
Karitsanlihan laatuominaisuudet
Suomenlammaskaritsanliha on
• Kotimaista, takaa laadun ja tuoreuden
• Hyvin vähärasvaista
• Miedonmakuista
• Hienosysistä
• Mureaa
|
 |
|
|
|
|
|
|
3) Suomenlampaan
turkisominaisuudet
• Lammasturkis saadaan aina sivutuotteena karitsanlihantuotannosta.
• Tuotanto perustuu kotoisiin karkearehuihin.
• Paras turkis saadaan juuri silloin, kun eläin sopivan kokoinen lihantuotantoon,
ennen niskanahan liiallista paksuuntumista.
• Nahka on yksikerroksinen, ei villajuurta välissä: helppo muokattavuus,
voidaan ohentaa enemmän, karvat pysyvät paremmin kiinni taljassa.
• Monista suomenlampaan kiharuustyypeistä saadaan kaunista turkista.
Suomenlampaanturkisten laatuominaisuudet
• Erinomainen kiilto
• Kaunis kihara
• Karvan silkkimäisyys
• Lukuisat luonnolliset eri värivaihtoehdot
• Pehmeä, kevyt, tiivis ja kestävä
|
  |
|
|
|
|
|
|
4) Suomenlammas
maisemanhoitajana
• Suomenlammasta voidaan käyttää erinomaisin tuloksin erilaisissa
laidunnus-, vesakontorjunta- ja ympäristönhoito-ohjelmissa.
• Suomenlampaat syövät mielellään puiden ja pensaiden
lehtiä sekä maukkaita, ohuita versoja. Karkearehun hyväksikäyttökyky
on hyvä, joten se raivaa tehokkaasti erilaiset vasakoituneet alueet ja metsän
aluskasvillisuuden. Voidaan käyttää myös puistomaisissa olosuhteissa
laidunnustehtäviin.
• Suomenlammas laiduntaa tehokkaammin luonnonlaitumia kuin pitkälle
jalostetut rodut.
• Käyttämällä suomenlammasta maisemanhoitajina voidaan
hyödyntää sekä luonnonmonipuolisuuden hoitaminen, että alkuperäisrotujen
säilyttäminen. Perinnemaisemien hoitamiseen suositellaan juuri alkuperäisrotuja.
• Suomenlammasta voidaan käyttää myös hoitoa tukevana
eläimenä erilaisissa terapioissa. |
 |
|
|
|
|
Kotimaiset lähteet: |
|
Maijala, K., 1968. |
Suomenlammas kiinnostaa ulkomaisia asiantuntijoita. Pellervo
69: 704-7. |
Maijala, K., 1968. |
Montako karitsaa uuhelle? Pellervo 69:
768-769. |
Maijala, K., 1968. |
Lampaamme erikoisominaisuuksien hyväksikäyttö.
Pellervo 69: 962-963. |
Maijala, K., 1976. |
Suomenlammas meillä ja muualla.
MT. 26.8.1976. |
Maijala, K., 1984. |
Lammas on monikäyttöinen.
MT yliö. 21.7.1984. |
Maijala, K., 1985. |
Lammastalouden tuotantomallit. Suom.
Maataloustiet. Seur. Tiedote. 6: 118-128. |
Maijala, K., 1985. |
Lammastalous ja suomenlammas. Suomen
Kotiteoll. Museon julk. 1985: 4-9. |
Maijala, K., 1996. |
Suomenlampaasta hyviä kokemuksia
monissa maanosissa. MT yliö. 11.6.1996. |
Maijala, K. et al.1997. |
Lammastalouden turvaaminen ja kehittäminen
EU-oloissa. MT yliö. 10.4.1997. |
|
Kansainväliset lähteet: |
Fahmy, M.H. (ed.), 1997: |
Profilic Sheep. 542 pp. CAB International, Wallingford, Oxon OX10 8DE, UK. |
Piper, L.P. & Ruvinsky, A. (ed.),
1997: |
The genetics of Sheep. 611 pp. CAB International, Wallingford, Oxon OX10 8DE,
UK. |
Shehata, E.I. (ed.), 1996: |
Symposium on Use of Exotic Breeds in Improving Sheep Production.
Finnsheep as case study. 160 pp. Egypt, Apr. 22-23, 1996.
Organized by Sheep & Goat’s
Research Dept., Anim. Prod. Research Inst., Agricultural Research Centre,
Ministry of Agriculture, Egypt and Institute of Animal Production, Agric.
Res. Centre of Finland, Sponsored by FINNIDA. |
|
|
|
www.finnsheep.fi © Finnsheep r.y.
r.f |
|
|
|