Finnsheep
   

OMINAISUUDET

 

Tunnuspiirteet ja ulkonäkö

Suomenlammas on luonteeltaan eloisa ja valpas
Suomenlammas on luonteeltaan eloisa ja valpas. Sen laumavaisto on erityisen vahva.
• Lampaita on erivärisiä; valkoisia, ruskeita ja mustia.
• Suomenlampaan pää ja jalat ovat sileän, pehmeän karvan peittämiä. Sillä voi olla pieni villan muodostama otsatukka, mutta ei sarvia.
• Suomenlammasuuhi painaa 65 – 75 kg.
• Suomenlammaspässi painaa 85 – 105 kg.
• Syntyessään suomenlammaskaritsa painaa keskimäärin 3,0 kg.
   
   
   

Tuotanto-ominaisuudet

 

1) Lisääntymiskyky
Suomenlampaan lisääntymiskyky on monilta osin ylivertainen verrattuna muihin lammasrotuihin.

Lisääntymiskykyyn lasketaan:

Varhainen sukukypsyys
• Suomenlammasuuhikaritsat voidaan astuttaa jo 7 – 8 kuukauden iässä.
• Rajoittavana tekijänä on vain uuhikaritsan koko. Paino suositus on noin 50 kg.
• Suomenlammaspässit tulevat sukukypsiksi jo 4 kuukauden iässä.
• Suomenlammaspässit ovat erittäin aktiivisia.
• Kivesten paino suhteessa elopainoon on suurempi kuin muilla roduilla.
• Tiinehdyttämiskyky on hyvä.
• Suomenlammaspässin sperman laatuominaisuudet ovat erinomaiset: Runsaasti siittiöitä ja hyvä liikkuvuus.

Vuoden ajasta riippumaton karitsointi eli pitkä astutuskausi
Monilla tunnetuilla lammasroduilla kiima esiintyy vain syksyisin, muutaman kuukauden ajan. Niitä on siis mahdoton saada karitsoimaan muulloin kuin keväällä.
• Suomenlammas voidaan saada karitsoimaan lähes kaikkina vuoden aikoina.
• Kiima on pitkä ja se esiintyy usein myös imetyskaudella.
• Vierotuksen jälkeen kiima tulee nopeammin kuin muilla roduilla, vieroituksen ajankohdalla ei ole vaikutusta.

Suuri kerralla irtoavien munasolujen lukumäärä
• Suomenlampaalla irtoaa kerralla enemmän munasoluja.
• Hedelmöittyneiden munasolujen eloonjäänti on hyvä.

Suuri kohtukapasiteetti
• Suomenlampaan kohtu pystyy mukautumaan useamman karitsan tiineyden ylläpitämiseen.
• Luo mahdollisuudet täysiaikaisten, elinvoimaisten karitsoiden syntymiselle.

Hyvä tiinehtyvyys
• Mahoiksi jää vain 1 – 2 % kaksivuotiaista ja sitä vanhemmista astutetuista uuhista, osuus on tavallista pienempi.

Tiheät karitsoinnit
• Suomenlampaalla on kyky karitsoida tiheämmin kuin kerran vuodessa, jopa alle puolen vuoden välein.
• Joka kahdeksas kuukausi tapahtuva karitsointi on täysin mahdollinen.
• Tällä ominaisuudella saavutetaan teuraskaritsoiden ympärivuotinen tuotanto.

Suuret vuonueet
Vain harvojen lammasrotujen uuhet tuottavat keskimäärin yli kaksi karitsaa.
• Suomenlammasuuhi saa kerralla keskimäärin kolme karitsaa.
• Ykkösiä karitsueista on 10 %, kakkosia ja kolmosia kumpiakin n. 40 %, nelosia 10 % ja viitosia 2 %.
• Karitsoiden lukumäärä lisääntyy aina uuhen viidenteen ikävuoteen saakka.
• Uuhen ylläpitokustannus on pieni tuotettua karitsanlihakiloa kohti, koska
1) uuhet alkavat tuottaa säännöllisesti jo yhden vuoden iässä
2) yhtä uuhta kohti saadaan useampia karitsoita
3) uuhien tuotantoikä on pitkä, joten elinikäistuotos muodostuu suureksi
• Suuret vuonueet mahdollistavat myös perinnöllisen edistymisen tehokkaan seurannan halutuilla eri osa-alueilla.

Emo-ominaisuudet
• Suomenlammasuuhen lantiorakenne on edullinen vuonimiselle. Sillä on leveä lantio.
• Emon hyvällä kyvyllä synnyttää ja kasvattaa karitsansa on suuri merkitys karitsojen eloonjääntiin.
• Uuhien äidillisyys on todettu useissa tutkimuksissa hyväksi.
• Suomenlampaan maidontuotantokyky on riittävä.
Suomenlampaan lisääntymiskyky on monilta osin ylivertainen verrattuna muihin lammasrotuihin
Suomenlammas voidaan saada karitsoimaan lähes kaikkina vuoden aikoina
Suomenlammasuuhi saa kerralla keskimäärin kolme karitsaa
   
   
   

2) Lihantuotanto-ominaisuudet
• Voidaan kasvattaa menestyksekkäästi eri menetelmillä, intensiivisestä kasvatuksesta luomutuotantoon.
• Ruokinnassa voidaan käyttää korkeaa väkirehuastetta, koska suomenlammaskaritsa ei rasvoitu yhtä nopeasti kuin liharotuiset karitsat.
• Runsaalla väkirehuruokinnalla on mahdollista saavuttaa 350 g päiväkasvu, jolloin teuraskypsyys saavutetaan 5,5 kuukaudessa. Teuraspaino on tällöin noin 25 kg ja teurasluokitus O 2 (EUROP-luokitus).
• Karitsojen laidunruokinnassa hyödynnetään suomenlampaan hyvä karkearehunkäyttökyky, ominaisuus laiduntaa monipuolisilla alueilla sekä taloudellisuus. Laidunruokinta tukee eläimen luonnollista käyttäytymistä.
• Karitsoiden kasvu keskimäärin 211 g/pv, teuraspaino 18,0 kg, luokitus O 2 (Tuotantoseurantatulokset vuodelta 2005).
• Rasva kerääntyy sisäelinten ympärille, ei lihakseen (ei marmoroidu).
• Rasva on helposti poistettavissa.
• Suomenlampaisiin perustuvalla tuotannolla on mahdollisuus tuottaa markkinoille ympäri vuoden tuoretta karitsanlihaa.

Karitsanlihan laatuominaisuudet
Suomenlammaskaritsanliha on
• Kotimaista, takaa laadun ja tuoreuden
• Hyvin vähärasvaista
• Miedonmakuista
• Hienosysistä
• Mureaa

Runsaalla väkirehuruokinnalla on mahdollista saavuttaa 350 g päiväkasvu, jolloin teuraskypsyys saavutetaan 5,5 kuukaudessa. Teuraspaino on tällöin noin 25 kg ja teurasluokitus O 2 (EUROP-luokitus)
   
   
   

3) Suomenlampaan turkisominaisuudet
• Lammasturkis saadaan aina sivutuotteena karitsanlihantuotannosta.
• Tuotanto perustuu kotoisiin karkearehuihin.
• Paras turkis saadaan juuri silloin, kun eläin sopivan kokoinen lihantuotantoon, ennen niskanahan liiallista paksuuntumista.
• Nahka on yksikerroksinen, ei villajuurta välissä: helppo muokattavuus, voidaan ohentaa enemmän, karvat pysyvät paremmin kiinni taljassa.
• Monista suomenlampaan kiharuustyypeistä saadaan kaunista turkista.

Suomenlampaanturkisten laatuominaisuudet
• Erinomainen kiilto
• Kaunis kihara
• Karvan silkkimäisyys
• Lukuisat luonnolliset eri värivaihtoehdot
• Pehmeä, kevyt, tiivis ja kestävä

Monista suomenlampaan kiharuustyypeistä saadaan kaunista turkistaMonista suomenlampaan kiharuustyypeistä saadaan kaunista turkista
   
   
   

4) Suomenlammas maisemanhoitajana
• Suomenlammasta voidaan käyttää erinomaisin tuloksin erilaisissa laidunnus-, vesakontorjunta- ja ympäristönhoito-ohjelmissa.
• Suomenlampaat syövät mielellään puiden ja pensaiden lehtiä sekä maukkaita, ohuita versoja. Karkearehun hyväksikäyttökyky on hyvä, joten se raivaa tehokkaasti erilaiset vasakoituneet alueet ja metsän aluskasvillisuuden. Voidaan käyttää myös puistomaisissa olosuhteissa laidunnustehtäviin.
• Suomenlammas laiduntaa tehokkaammin luonnonlaitumia kuin pitkälle jalostetut rodut.
• Käyttämällä suomenlammasta maisemanhoitajina voidaan hyödyntää sekä luonnonmonipuolisuuden hoitaminen, että alkuperäisrotujen säilyttäminen. Perinnemaisemien hoitamiseen suositellaan juuri alkuperäisrotuja.
• Suomenlammasta voidaan käyttää myös hoitoa tukevana eläimenä erilaisissa terapioissa.

Suomenlammasta voidaan käyttää erinomaisin tuloksin erilaisissa laidunnus-, vesakontorjunta- ja ympäristönhoito-ohjelmissa
   
 
 
Kotimaiset lähteet:  
Maijala, K., 1968. Suomenlammas kiinnostaa ulkomaisia asiantuntijoita. Pellervo 69: 704-7.
Maijala, K., 1968. Montako karitsaa uuhelle? Pellervo 69: 768-769.
Maijala, K., 1968. Lampaamme erikoisominaisuuksien hyväksikäyttö. Pellervo 69: 962-963.
Maijala, K., 1976. Suomenlammas meillä ja muualla. MT. 26.8.1976.
Maijala, K., 1984. Lammas on monikäyttöinen. MT yliö. 21.7.1984.
Maijala, K., 1985. Lammastalouden tuotantomallit. Suom. Maataloustiet. Seur. Tiedote. 6: 118-128.
Maijala, K., 1985. Lammastalous ja suomenlammas. Suomen Kotiteoll. Museon julk. 1985: 4-9.
Maijala, K., 1996. Suomenlampaasta hyviä kokemuksia monissa maanosissa. MT yliö. 11.6.1996.
Maijala, K. et al.1997. Lammastalouden turvaaminen ja kehittäminen EU-oloissa. MT yliö. 10.4.1997.
 
Kansainväliset lähteet:
Fahmy, M.H. (ed.), 1997: Profilic Sheep. 542 pp. CAB International, Wallingford, Oxon OX10 8DE, UK.
Piper, L.P. & Ruvinsky, A. (ed.), 1997: The genetics of Sheep. 611 pp. CAB International, Wallingford, Oxon OX10 8DE, UK.
Shehata, E.I. (ed.), 1996: Symposium on Use of Exotic Breeds in Improving Sheep Production. Finnsheep as case study. 160 pp. Egypt, Apr. 22-23, 1996. Organized by Sheep & Goat’s Research Dept., Anim. Prod. Research Inst., Agricultural Research Centre, Ministry of Agriculture, Egypt and Institute of Animal Production, Agric. Res. Centre of Finland, Sponsored by FINNIDA.
   
www.finnsheep.fi © Finnsheep r.y. r.f